Kulutusperäiset päästöt laskettu nyt kunnille ja maakunnille

Julkaistu: 31.1.2023 klo 10:15 Ammattikorkeakoulu tiedottaa

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön toimijat ovat kaivanneet kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kulutusperusteisuutta käyttöperusteisuuden sijaan ja rakentamisen päästöjen parempaa huomioimista päästölaskennassa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on nyt julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille.

”Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on luonteva jatkumo Syken kansainvälisesti ainutlaatuiselle päästölaskentajärjestelmälle. Saamme ensimmäistä kertaa systemaattista tietoa siitä, miten päästöt jakautuvat kunnan sisällä kotitalouksien ja kuntaorganisaation välillä”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO2e. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 4,52 MtCO2e. Pohjois-Pohjanmaan kuntien päästöistä 81 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 12 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 7 prosenttia investoinneista.

Kuntien kp päästöjen jakautuminen

Kuva1: Kuntien kulutusperusteiset päästöt ja jakauma

Kulutusperäisissä päästöissä suuria maantieteellisiä eroja

Suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaan päästötasossa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmön tarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma määrittää suuresti asumisen päästöjä.

Noin puolet Suomen kotitalouksien päästöistä kohdentuu ulkomaille

Kuntien kulutuksen päästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden kulutuksen päästöt. Tulokset tekevät siis näkyväksi kulutuksemme ilmastopäästöt kuntarajojemme ulkopuolella, eli mikä tärkeintä, mukana ovat myös päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.

”Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille, minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla”, sanoo Karhinen.

Kotitalouksien kulutuksen päästöjen jakautuminen omalle alueelle ja tuontialueille

Kuva 2: Kotitalouksien kulutuksen päästöjen jakautuminen omalle alueelle ja tuontialueille

Tulokset täydentävät kuntien ja alueiden päästötietopalvelua

Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta täydentää Suomen ympäristökeskuksen vuodesta 2020 lähtien ylläpitämää kuntien ja alueiden päästötietopalvelua. Laskenta on toteutettu osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta. Pohjois-Pohjanmaa on tässä hankkeessa mukana ja Oulun ammattikorkeakoulu toimii alueella hankkeen koordinaattorina.

Laskennan periaatteet poikkeavat perinteisemmän käyttöperusteisen laskennan periaatteista huomattavasti. Käyttöperäisten päästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt.  Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kunnassa kulutetun hyödykkeen tuotannossa sen tuotantoalueesta riippumatta.

Esimerkiksi maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan.

Laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin. Seuraavan kerran Suomen ympäristökeskus päivittää laskentaa vuoden 2019 tiedoilla.

”On erittäin mielenkiintoista nähdä kasvihuonekaasupäästöjen laskennan tulos vuodelta 2019, joka valmistuu tämän vuoden aikana. Vuoden 2015 kasvihuonekaasupäästöistä olemme päässeet kuitenkin hyvän matkaa parempaan suuntaan”, sanoo CANEMURE-hanketta Oamkilla luotsaava projektipäällikkö Ritva Imppola.

Lisätietoa

  • Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Tutkija, Mari Heikkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 211 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Ryhmäpäällikkö Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 140, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Projektipäällikkö Ritva Imppola, Oulun ammattikorkeakoulu, puh 040 5484024, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Aineistoja